Historia

Kiiskilahden aika 1636-1705

Virolahdesta on tehty ensimmäinen henkikirja 1638 ja ensimmäinen kirkonkirja 1656. Näistä on saatu luotettavaa tietoa esi-isistämme. He ovat saattaneet tulla Virolahdelle etelästä, mihin viittasivat rannikolla olevat asuinpaikat. Virolahti tunnettiin satamapaikkana jo vuonna 1336, jolloin Viipurin linnanvouti antoi Tallinan porvareille oikeuden käydä kauppaa Virolahden kanssa.

Kiiskilahdessa oli 1936 vain neljä taloa.

Kiiskilahden talon isännät

Matti Matinpoika Kiiski 1636 – 1654, Virolahden Koskelat suvun kantaisä

Yrjö Matinpoika Kiiski 1654 – 1673

Riitta Eerikintytär 1673 – 1677 (Yrjö Matinpojan puoliso)

Maria Tuomaantytär 1677 – 1682 (Yrjön veljen vaimo)

Tuomas Yrjönpoika Kiiski 1683 – 1710

Margareta Tuomaantytär Kiiski n. 1722 . Hän meni naimisiin Martti Erikinpoika Nakarin kanssa ja Kiiskilahden talo sai uuden nimen Nakari.

 

Koskelan tila

Koskelan suvun sukutilana pidetään Virolahden Koskelan kylässä ollutta Koskelan kantatilaa. Ensimmäinen isäntä, joka tiedetään, oli Kosken Hannu 1550-luvulla. Hannu Koski ei tietojen mukaan kuulu Koskelan sukuun. Talo oli kylän varakkaimpia.

Seuraava Koskelan talon isänä oli Eerikki Hannunpoika vuoteen 1577 saakka.

Eerikin veli, Lauri Hannunpoika, jatkoi Koskelan tilan isäntänä 1579 – 1620. Hänen aikanaan tilasta tuli Virolahden 4. ratsutila.

Koskelan tilan isännyyden peri Tuomas Laurinpoika. Siitä kuinka kaun hän oli isäntänä, ei tiedetä.

Nuutti Laurinpoika oli isäntänä ainakin 1625 – 1634. Tiedetään, että vuonna 1638 isäntänä oli Tuomas Laurinpoika.

Virolaista sukua oleva eversti Leonhard von Vitinghoff osti Koskelan talon Tuomas Laurinpojalta 1643. Hän ei koskaan asunut Koskelan tilalla, vaan siellä siellä oli joko vouti tai tilanhoitaja.

Tämän jälkeen tila siirtyi Koskelan sukuun.

 

Koskelan sukutilan perustaminen 1705

Vuodella 1705 oli ratkaiseva merkitys Koskelan suvun kannalta. Suvun omistukseen hankittiin ratsutila Koskelan kylästä. Se oli pitäjän suurimpia tiloja ja vastasi 3/4 kokonaisverosta. Tilan ostaminen merkitsi suvun pääosan asettumista samalle alueelle ja samalla hyviä elinolosuhteita.

Tilan oli noin 60 vuotta omistanut eversti Vitinghoff, hänen vaimonsa ja poikansa. Se oli rakennuksiltaan ja viljelyksiltään hyvässä kunnossa. Virolahden historian mukaan (s. 286) varsinaisena ostajana oli kauppakirjan mukaan Martti Yrjönpoika Kiiski vuonna 1705. Hintana oli 650 kuparirahaa.

Kaupan vahvistamisesta on lyhyt merkintä Virolahden käräjien pöytäkirjassa seuraavasti:
“Siitä rusthollista, jonka rouva Margareta Vitinghoff 5.6.1705 tehdyn kauppakirjan mukaisesti on myynyt talonpoika Martti Yrjönpojalle hintaan 650 taalaria kuparirahaa, tehtiin nyt ensimmäinen lainhuudatus, mistä kukaan ei halunnut valittaa”.

Tuomas veli jäi isännäksi Kiiskilahden taloon ja veljeksistä Niilo ja Matti seurasivat Marttia Koskelaan. Martti oli isäntänä kuolemaansa saakka vuoteen 1710.